Jatko-opinto-opas 2009-2010

TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6001

Laajuus: 20 op

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin ja väliraporttien esittäminen omasta työstä

Seminaareissa esitellään tutkimustyön etenemistä, ja niihin tulee osallistua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Jatko-opintojen seminaari-istunnoiksi hyväksytään myös väitöstilaisuudet ja lisensiaatintutkimusten tarkastustilaisuudet, joihin osallistumista suositellaan. Tämä opintojakso viedään rekisteriin vasta valmistumisvaiheessa. HUOM! Oman ohjaajan seminaareja ei kerätä luento- ja seminaaripassiin vaan opiskelija itse pitää osallistumisestaan kirjaa.

TRI 2 Tutkimustulosten julkistamiseen perehtyminen
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6002

Laajuus: 10 op

Suoritustapa: artikkeli(t)

Opiskelija laatii julkaisukelpoisen tieteellisen artikkelin tai artikkeleja tutkielmastaan tai sen aihepiiristä. On toivottavaa, että artikkeli kirjoitetaan vieraalla kielellä, mieluimmin referee-julkaisuun. Ohjaaja arvioi artikkelin julkaisukelpoisuuden.

Artikkelista annetaan opintopisteitä seuraavasti:
- tieteelliset artikkelit, vieraskielinen 10 op
- tieteelliset artikkelit, suomenkielinen 5 op
- ei-tieteelliset artikkelit, ammatillisessa tarkoituksessa kirjoitetut väh. 3 op

TRI 3a Metodologia I
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6003

Laajuus: 5 op

Opiskelija perehtyy tutkimuksensa kannalta keskeiseen metodologiaan. Opintojakso suoritetaan ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla, esim. esseenä, tenttinä, tiivistelmänä tai kirja-arvosteluna. Opintojakso tulee suorittaa vuoden sisällä jatko-opinto-oikeuden saamisesta.

TRI 3b Metodologiset kurssit, seminaarit ja tieteelliset kongressit
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6004

Laajuus: 25 op

Opintojakso voidaan suorittaa osallistumalla tiedekunnan järjestämille metodologisille kursseille, muiden korkeakoulujen tai oman korkeakoulun jonkin lähitieteen jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille tai seminaareihin, käymällä kuuntelemassa vierailuluentoja ja/tai osallistumalla valtakunnallisiin tai kansainvälisiin tieteellisiin seminaareihin tai kongresseihin. Osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin tai kongresseihin on erittäin suositeltavaa. Opintojaksoon on mahdollista sisällyttää myös yksi enintään 3 opintopisteen laajuinen essee, josta tulee sopia ohjaajan kanssa. Opintojaksoon tule sisältyä metodologisia opintoja, ts. opiskelijan on osallistuttava omaan tutkimukseen liittyvään metodologiseen koulutukseen/opintojaksoihin siten, että näistä opinnoista kertyy vähintään 5 op.

Osallistumisesta seminaareihin tai kongresseihin tulee pyytää osallistumistodistus, jotta suoritus voidaan kirjata rekisteriin. Seminaareihin osallistumisesta saa opintopisteitä seuraavasti:

- seminaari, ei omaa esitystä tai posteriesitys, tunnit luento- ja seminaaripassiin/osallistumistodistus ja ohjelma
- yhden päivän kansallinen/kotimainen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 2 op
- vähintään kahden päivän kansallinen/kotimainen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 3 op
- kansainvälinen seminaari, jossa opiskelijalla oma esitys 5 op

Seminaariesitysten edellytetään olevan paperiesityksiä. (Mitoitus koskee 1.8.2008 jälkeen tapahtuvia seminaariosallistumisia.) Todistukset osallistumisesta seminaareihin tai konferensseihin toimitetaan tiedekunnan jatko-opintoasioista vastaavalle korkeakoulusihteerille, joka huolehtii suoritusten kirjaamisesta opintorekisteriin.

Tiedekunnan järjestämä opetus
Kasvatustieteiden tiedekunta ja sen sisäinen tutkijakoulu EDUCA järjestävät tarpeiden ja resurssien mukaan metodologisia kursseja jatko-opiskelijoille. Tietoa näistä seminaareista saa tiedekunnan www-sivuilta sekä jatko-opiskelijoiden ilmoitustaululta (Educarium, 4. krs).

Luento- ja seminaaripassi
Vierailuluennoista ja muista korkeintaan kahden päivän (ilman omaa esitystä) mittaisista tieteellisistä tilaisuuksista kerätään osallistumismerkinnät luento- ja seminaaripassiin. Kolme opintopistettä saa 30 tunnin osallistumisesta. Passeja saa oman laitoksen kansliasta tai tiedekunnan jatko-opintoasioista vastaavalta korkeakoulusihteeriltä, jolle passit myös palautetaan. Passiin hyväksytään tieteelliset, oman ja muiden yliopistojen järjestämät luento- ja seminaaritilaisuudet, jotka eivät ole opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Tarkemmat ohjeet löytyvät passista.

Opintosuoritukset opetuksesta
Opintojaksoon TRI 3b on mahdollista saada opetuksesta enintään 5 opintopistettä. Opetuksen tulee olla omaan tutkimusaiheeseen liittyvää, se tulee suunnitella ohjaajan kanssa ja siitä tulee kerätä opiskelijapalaute. Kaksi opintopistettä edellyttää 10 tuntia kertaluonteista opetusta valmisteluineen. Viisi vuotta tai sitä vanhempi opetus katsotaan vanhentuneeksi. Opetus ei saa kuulua opiskelijan työvelvollisuuksiin.

Ammattikorkeakoulun järjestämiä opintoja ei hyväksytä osaksi tieteellistä jatkotutkintoa, kuten ei myöskään ammatillista täydennyskoulutusta.

TRI 4 Väitöskirja
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6006

Laajuus: 180 op

Väitöskirjaa koskevat tarkemmat ohjeet ja määräykset ks. luku 7.

3.2 Tohtorin tutkinnon suorittaminen lisensiaatin tutkinnon jälkeen

Kasvatustieteen lisensiaatti (tieteellisesti painottunut opetussuunnitelma), joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, tekee kasvatustieteen tohtorin tutkinnon saadakseen väitöskirjan (120 op).

Lisensiaatin tutkinnon ammatillisesti painottuneen opetussuunnitelman mukaan suorittanut, joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, suorittaa opintojaksot TRI 2, TRI 3a ja TRI 3b sekä TRI 4 (väitöskirjan).

Alkuun

4. LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA

(The Degree of Licentiate of Philosophy (Education))

Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon suoritusmahdollisuus on päättynyt kasvatustieteiden tiedekunnassa 31.7.2008.

PÄÄAINEEN VAIHTAJAT

Pääaineen vaihtajat (FM ym.), joilla ei ole jatko-opinto-oikeutta hakiessa kasvatustieteellisen oppiaineen syventäviä opintoja, suorittavat 30-31 opintopistettä uuden pääaineensa eli kasvatustieteellisen oppiaineen (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, käsityökasvatus) syventäviä opintoja (ei pro gradu -tutkielmaa eikä (opetus)harjoittelua). Opinnot tehdään sille kasvatustieteiden tiedekunnan laitokselle, jossa opiskelija on kirjoilla. Opiskelijan laitos määräytyy pääohjaajan mukaan. Opiskelija voi sopia opintojakson opettajan kanssa myös opintojakson vaihtoehtoisesta suoritustavasta. Suoritettavat opintojaksot lukuvuonna 2009-2010 löytyvät tohtorintutkinnon yhteydestä luvusta 3.1.

KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON SISÄLTÄMÄT OPINTOJAKSOT

TRI 2 Tutkimustulosten julkistamiseen perehtyminen 10 op
TRI 3a Metodologia I 5 op
TRI 3b Metodologiset kurssit, seminaarit ja tieteelliset kongressit 25 op
LIS 1 Lisensiaatintutkimus 80 op

Kokonaisopintopistemäärä 120 op.

Opintojaksojen TRI 2, TRI 3a ja TRI 3b opetussuunnitelmat löytyvät tohtorintutkinnon opetussuunnitelman yhteydestä luvusta 3.1.

LIS 1 Lisensiaatintutkimus
OPSU-koodi: KAJA/KUJA/LUJA6007

Laajuus: 80 op

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen ohjaajan/ohjaajien pitämiin seminaari-istuntoihin ja väliraporttien esittäminen omasta työstä sekä lisensiaatintutkimuksen laatiminen.

Seminaareissa esitellään tutkimustyön etenemistä ja niihin tulee osallistua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. HUOM! Oman ohjaajan seminaareja ei kerätä luento- ja seminaaripassiin vaan opiskelija itse pitää osallistumisestaan kirjaa.

Lisensiaatintutkimusta koskevat ohjeet ja määräykset ks. luku 6.

Alkuun

 

5. YLEISIÄ OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ

5.1 Jatko-opintojen ohjaajien jatkokoulutusseminaarit

Jokaiselle jatko-opiskelijalle nimetään jatko-opinto-oikeuden hyväksymisen myötä vähintään kaksi ohjaajaa, jotka osallistuvat jatko-opiskelijan opintojen ja tutkimustyön ohjaamiseen mm. pitämällä jatkokoulutusseminaareja, antamalla henkilökohtaista ohjausta, toteuttamalla jatko-opiskelijoille suunnattuja kursseja sekä järjestämällä opiskelijalle hyödyllisiä kotimaisia ja ulkomaisia kontakteja. Opiskelijan tulee olla yhteydessä molempiin ohjaajiinsa koko tutkinnon suorittamisen ajan.

Seminaari-istunnot suoritetaan pääasiassa ohjaajien pienryhmissä. Ryhmä määräytyy jatko-opintojen ohjaajan mukaan. Tiedekunnan jatko-opintojen ohjaajat on lueteltu jatko-opinto-oppaan liitteessä 1. Tietoa ohjaajien tutkimusprojekteista ja -alueista löytyy tiedekunnan www-sivuilta kohdasta Tutkimus.

5.2 Ohjaajanvaihdos

Ohjaajanvaihdokselle tulee aina olla hyvät perustelut. Ohjaajanvaihdos tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, jossa opiskelija perustelee vaihdon syitä. Siinä tulee näkyä mm. entiset ja tulevat ohjaajat sekä tutkimuksen työnimi. Opiskelijan tulee olla yhteydessä kaikkiin osapuoliin ja varmistaa kaikkien asianosaisten suostumus. Hakemukset palautetaan allekirjoitettuna tiedekunnan korkeakoulusihteerille (Educarium, 4. krs, huone 428). Anomukset käsittelee tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä.

5.3 Opintorekisteri

Opintosuoritukset tallennetaan opintorekisteriin.

Opintorekisteriotteen voi tilata sähköpostilla käyttäen Turun yliopiston ATK-keskuksen antamaa käyttäjätunnusta. Ote tilataan osoitteesta ote(at)utu.fi. Virallinen opintosuoritusote tilataan opiskelijapalveluista tai tiedekunnan tai laitoksen kansliasta.

Opiskelijalla on velvollisuus huolehtia, että opintosuoritukset ovat ajan tasalla. Mikäli otteessa on virheitä tai puutteita, tulee ottaa yhteyttä henkilöön, joka on vastuussa opintosuoritusten merkitsemisestä rekisteriin (ks. kohta opintosuorituksen rekisteröinnistä).

Jatko-opiskelija on myös velvollinen ilmoittamaan viipymättä opintorekisteriin yhteystiedoissaan tapahtuneet muutokset. Tiedot on syytä pitää ajan tasalla opintoja koskevan tiedotuksen takia. Myös nimenmuutoksesta tulee ilmoittaa opiskelijapalveluihin (p. 333 6146 tai 333 6147, ilmoittautuminen(at)utu.fi).

5.4 Opintosuoritusten rekisteröinti

Seuraavat henkilöt huolehtivat opintosuoritusten merkitsemisestä opintorekisteriin:

TRI 1 Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaareihin
Ohjaaja hyväksyy ja ilmoittaa tiedekunnan korkeakoulusihteerille

TRI 2 Tutkimustulosten julkistamiseen perehtyminen
Ohjaaja hyväksyy ja ilmoittaa tiedekunnan korkeakoulusihteerille

TRI 3a Metodologia I
Ohjaaja hyväksyy ja ilmoittaa tiedekunnan korkeakoulusihteerille

TRI 3b Metodologiset kurssit, seminaarit ja tieteelliset kongressit
Tiedekunnan korkeakoulusihteeri

TRI 3c Metodologia II (vanha opetussuunnitelma)
Ohjaaja hyväksyy ja ilmoittaa tiedekunnan korkeakoulusihteerille

LIS 1 Lisensiaatintutkimus
Tiedekunnan korkeakoulusihteeri

TRI 4 Väitöskirja
Tiedekunnan korkeakoulusihteeri

Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto
Tiedekunnan korkeakoulusihteeri

Opiskelija huolehtii siitä, että kokonaisopintosuoritus ilmoitetaan merkinnänantajalle, joka vie suorituksen opintorekisteriin mahdollisimman pienellä viiveellä.

5.5 Opintosuoritusten arvosteluasteikko

Turun yliopistossa siirryttiin 1.8.2005 alkaen käyttämään uutta arvosteluasteikkoa kaikkien opintosuoritusten arvostelussa. Opintosuoritukset arvostellaan hyväksytty, hylätty TAI 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty).

5.6 Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot

Mikäli opiskelija on suorittanut muualla (muissa tiedekunnissa tai muissa yliopistoissa) ns. vanhan tutkintojärjestelmän mukaisia opintoja tai arvosanoja, tulee arvosanan määritystä opintopisteinä tai opintoviikkoina tiedustella opintosuorituksen hyväksyneestä tiedekunnasta.

Opintojaksoilla, jotka sellaisenaan sisältyvät jo suoritettuun korkeakoulututkintoon, ei voi korvata opintojaksoja. Kahta korkeakoulututkintoa ei voi suorittaa samoin tai edes osittain samoin opinnoin.

Yleissääntö korvaavuuksia anottaessa on se, että suorituksen tulisi olla yliopistotasoinen, ja sen tulisi vastata korvattavaksi anottavaa opintojaksoa sekä sisällön että laajuuden osalta.

5.7 Opiskelu ulkomailla

Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ulkomaisten yliopistojen järjestämille kursseille sekä kansainvälisten tieteellisten järjestöjen tarjoamaan koulutukseen (kongressit, kesäkoulut, intensiivikurssit). SOKRATES/Erasmus-ohjelman puitteissa on mahdollista lähteä myös pidempään vaihtoon. Lisätietoja antaa kansainvälisten asioiden suunnittelija (puh. 333 8846, education(at)utu.fi).

Jatko-opintoja ulkomailla rahoittaa lähinnän Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility, http://www.cimo.fi/).

5.8 Opintojen rahoittaminen

Jatko-opintoja on mahdollista suorittaa ansiotyön ohella. Valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti tohtorikoulutuksessa pyritään kuitenkin kohti intensiivistä ja lähes päätoimista työskentelyä. Päätoimisen tai lähes päätoimisen jatko-opiskelun rahoittamiseksi on useita vaihtoehtoja:

Assistentuurit. Yliopiston assistentuurit ovat jatkokoulutuspaikkoja, joihin opiskelija valitaan pääsääntöisesti viisivuotiskaudeksi. Jatko-opiskeluvelvollisuuden lisäksi assistentuuriin sisältyy opetus- ja laitostehtäviä. Tietoa Turun yliopistossa avoimena olevista viroista saa tiedotuksen www-sivuilta http://domino.utu.fi/tiedotus/avoimet.nsf

Tutkijakoulupaikat.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta koordinoidaan Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tutkijakoulua (KASVA) vuosina 2007-2011. KASVA-tutkijakoulun johtajana toimii professori Risto Rinne. Tutkijakoulu on monitieteinen konsortio, joka muodostuu neljästä tohtoriohjelmasta:
- Kasvatus, tieto ja kulttuuri (KTK), johtaja prof. Leena Koski, Joensuun yliopisto
- Koulutuspolitiikan, - talouden ja arvioinnin vertaileva tutkimus (KAVE), johtaja prof. Risto Rinne, Turun yliopisto
- Oppiminen, oppimis- ja opetusympäristöt ja opettajankoulutus (OPPIKO), johtaja prof. Marja Vauras, Turun yliopisto
- Kehittävä työntutkimus ja aikuiskoulutus (KEHTY), johtaja prof. Yrjö Engeström, Helsingin yliopisto
Lisätietoja KASVA-tutkijakoulusta saa tutkijakoulun www-sivuilta http://vanha.edu.utu.fi/kasva/ sekä em. professoreilta.

Tiedekunnassa toimii myös oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu (OPMON), jonka johtajana toimii professori Erno Lehtinen. Lisätietoja tutkijakoulusta saa sen www-sivuilta http://www.edu.utu.fi/tutkijakoulut/opmon/. Lisäksi kasvatustieteiden laitos on mukana valtakunnallisessa perhetutkimuksen tutkijakoulussa 2007-2011, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Lisätietoja saa tutkijakoulun www-sivuilta http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/perhetutkimus/tutkijakoulu.

Projektirahoitus. Jatko-opiskelija voi pyrkiä tutkijaksi johonkin tutkimusprojektiin, jolloin väitöskirjan tulee liittyä kiinteästi kyseisen projektin aihepiiriin.

Apurahat. Useat säätiöt ja muut yhteisöt tukevat tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja myös jatko-opiskelijoille. Haettavina olevista apurahoista saa tietoa lehdissä julkaistavista ilmoituksista sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Turun yliopiston tutkimusrahoitustiedotteesta. Tutkimusrahoitustiedote on nähtävillä internetissä osoitteessa http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimuksentueksi/apurahoja/index.html. Lisäksi Säätiöpalvelun www-sivuilla  http://www.skr.fi/ on tietoa apurahoja jakavista säätiöistä ja apurahojen hakuajoista. Jatko-opintojen ohjaajat avustavat apurahahakemusten laadinnassa ja heiltä vi myös pyytää suosituksia hakemusten liitteeksi.

Opintotuki. Tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen on mahdollista saada opintotukea. Opintotuen saajalta edellytetään, että hän suorittaa opintoja säännöllisesti ja että opiskelu on päätoimista. Opintotuki on verotettavaa tuloa, ja sen määrään vaikuttavat opiskelijan muut tulot. Lisätietoa opintotuesta saa opiskelijapalveluista http://www.utu.fi/opiskelu/rahoitus_ja_asuminen/opintotuki/index.html (p. 333 5097, 3336144 tai 333 5096, opintotuki@utu.fi) ja Kelan www-sivuilta http://www.kela.fi/.

Aikuiskoulutustuki. Aikuiskoulutustuen hakijalla pitää olla vähintään viiden vuoden työhistoria. Hakijan tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla (tai sitä vastaavalla virkavapaalla) yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana ja hakijalla tulee olla vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan http://www.utu.fi/opiskelu/rahoitus_ja_asuminen/aikuiskoulutustuki.html

Alkuun

 

6. LISENSIAATINTUTKIMUSTA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ

Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen välivaiheena ennen tohtorin tutkinnon suorittamista on mahdollista, mutta lisensiaatintutkimus ei ole pakollinen tohtorin tutkintoon tähtääville. Lisensiaatintutkimus on tavallisesti monografia. Opiskelija, joka on valmistelemassa artikkelimuotoista väitöskirjaa voi halutessaan irrottaa tästä osan lisensiaatintutkimukseksi siinä vaiheessa kun hänellä on yksi referee-tasoinen julkaisu ja toinen lähetetty referee-kierrokselle. Artikkelien lisäksi lisensiaatintutkimuksen tulee sisältää johdanto-osa, jossa koko tutkimuksen eri osien viitekehystä esitellään. Jatko-opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että lisensiaatintutkimuksen kieli on julkaisukelpoista, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen vieraskielisessä tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina kielentarkastusta. Mahdollisista kustannuksista vastaa opiskelija.

Kun ohjaajat ovat ensin tarkastaneet, että työ täyttää lisensiaatintutkimuksen vaatimukset, opiskelija voi ohjaajien luvalla kansittaa työn. Kansitettu työ toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavalle korkeakoulusihteerille neljänä kappaleena, joista kaksi toimitetaan myöhemmin tiedekunnan kirjastoon ja kaksi lausunnonantajille. Lisensiaatintutkimus on mahdollista julkaista myös digitaalisessa muodossa Turun yliopiston julkaisuarkistossa. (Lisätietoja saa tarvittaessa korkeakoulusihteeriltä.) Dekaani nimittää lisensiaatintutkimukselle ohjaajan ehdotuksesta kaksi tarkastajaa, joista ainakin toinen on oman tiedekunnan ulkopuolelta. Oma ohjaaja ei voi toimia tarkastajana. Ulkopuolinen tarkastaja voi olla oman yliopiston toisesta tiedekunnasta. Toisen tarkastajan tulee olla vähintään dosentti, mutta toinen voi olla tohtori.

Kansituksessa ym. muotoseikoissa noudatetaan pro gradu -tutkimukselle annettuja ohjeistuksia. Tiivistelmäsivu kirjoitetaan myös englanninkielisenä (ks. luku 7.5).

Tiedekunta arvioi lisensiaatintutkimuksen tarkastajien antamien lausuntojen perusteella. Opiskelijalla on ennen tutkimuksen hyväksymistä oikeus antaa vastineensa tarkastajien lausuntoihin. Tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimuksen asteikolla

5 erinomainen (ent. L ja E)
4 kiitettävä (ent. M)
3 hyvä (ent. C)
2 tyydyttävä (ent. N)
1 välttävä (ent. B ja A)
0 hylätty

Lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus ei ole pakollinen, mutta tilaisuus voidaan järjestää. Lisätietoja tilaisuuden järjestämisestä saa ohjaajalta.

Alkuun

 

7. VÄITÖSKIRJAA KOSKEVIA OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ

7.1 Väitöskirjan laatimisesta

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenvetoraportti, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelmat, menetelmät ja tulokset.

Artikkeliväitöskirjaan tulee yhteenvedon lisäksi kuulua pääsääntöisesti 3-5 kansainvälistä tai kotimaista referee-artikkelia ja/tai artikkeleita kansainvälisissä tai kotimaisissa referee-konferenssijulkaisuissa. Julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita tulee olla kolme, joista vain yksi voi olla konferenssijulkaisu. Jos artikkeleita on enemmän kuin kolme, niin osa voi olla äskettäin arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Artikkelit katsotaan vanhentuneiksi, jos niiden julkaisemisesta on kulunut yli 10 vuotta.

Ainakin kolmessa artikkelissa tekijän pitää olla joko ainoa kirjoittaja tai ensimmäinen kirjoittaja. Kaikkien artikkelien laatimisessa väittelijällä tulee olla selkeä itsenäinen osuus. Yhteenvedossa tulee osoittaa, millä tavalla osajulkaisuista muodostuu kokonaisuus ja mikä on väittelijän tieteellinen kontribuutio. Yhteenvedon ei pidä jäädä osajulkaisujen selostamiseksi vaan siinä tulisi osoittaa tutkimuskokonaisuuden tulos.

Lopulliseksi tarkoitettu, viimeistelty väitöskirjakäsikirjoitus jätetään ohjaajien suostumuksella kahtena kappaleena tiedekunnan jatkokoulutusasioita hoitavalle korkeakoulusihteerille (tai kansliaan) esitarkastajien määräämistä varten. Dekaani, neuvoteltuaan pääohjaajan kanssa, määrää väitöskirjan käsikirjoitukselle kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä esitarkastajaa. Heillä on vähintään dosentin pätevyys, mutta toisen esitarkastajista tulee olla professori. Esitarkastajat ovat yleensä tiedekunnan ulkopuolisia henkilöitä. Esitarkastus kestää keskimäärin 8-10 viikkoa.

Jatko-opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen vieraskielisessä tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina kielentarkastusta. Mahdollisista kustannuksista vastaa opiskelija.

7.2 Julkaisuluvan saaminen

Kun esitarkastuslausunnot saapuvat tiedekuntaan, korkeakoulusihteeri vie ne tiedekuntaneuvostoon, joka myöntää tai hylkää julkaisuluvan. Käsikirjoituksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta viimeistelty kopio käsikirjoituksesta tulee toimittaa tiedekunnan jatko-opintoasioista vastaavalle korkeakoulusihteerille, jotta tiedekuntaneuvoston jäsenillä on mahdollisuus tutustua siihen ennen kokousta.

Julkaisuluvan saatuaan opiskelija voi alkaa järjestää painatusta ja väitöstilaisuutta. Vastaväittäjän/vastaväittäjät sopii ohjaaja, joka neuvottelee asiasta myös dekaanin kanssa. Dekaani nimittää vastaväittäjät. Opiskelijan tulee ilmoittaa väitöstilaisuuden aika ja paikka tiedekunnan korkeakoulusihteerille (edupostgraduate(at)utu.fi). Luentosaleja voi varata osoitteesta luentosalivaraukset(at)utu.fi. Väittelijä tai ohjaaja avustaa vastaväittäjää majoituksen varaamisessa ja matkan järjestämisessä, sekä huolehtii väitöspäivän ohjelman tiedottamisesta. Tiedekunta vastaa vastaväittäjän majoitus- ja matkustuskustannuksista. Ulkomaalaisia vastaväittäjiä kannattaa informoida pukeutumis- ja tapakulttuurista jo ennen väitöspäivää. Suomen- ja englanninkieliset ohjeet mm. väitöstilaisuuden kulusta löytyvät Turun yliopiston www-sivulta http://www.utu.fi/media/ohjeet/.

Kun julkaisulupa on myönnetty ja vastaväittäjä määrätty, väittelijä täyttää mahdollisimman nopeasti väitösilmoituksen ja lähettää sen yliopiston viestintäyksikköön, viestinta(at)utu.fi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.utu.fi/media/ohjeet/vaitoksesta_tiedottaminen/index.html.

7.3 Väitöskirjan painatus

Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston omassa Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, kaupallisen kustantajan julkaisemana tai omakustanteena.

Yliopistossa on otettu käyttöön keskitetty sähköisten julkaisujen arkisto (http://julkaisut.utu.fi). Yliopisto suosittaa, että kaikki väitöskirjat ja muut opinnäytetyöt tuotetaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa ja tallennetaan julkaisuarkistoon. Jos väitöskirja julkaistaan muussa kuin Annales-sarjassa, tulee tekijän hankkia lupa teoksen julkaisemiseen verkossa alkuperäisen teoksen julkaisseelta kustantajalta. Yliopisto maksaa painatustukea vain niille väitöskirjoille, jotka julkaistaan myös verkossa.

Väittely on mahdollista myös pelkästään verkossa julkaistavalla väitöskirjalla. Yliopiston arkistointi- ja tiedotusvelvoitteen vuoksi väitöskirjasta on kuitenkin tällöin tulostettava paperille kolme arkistointikelpoista kopiota, yksi kirjastoon arkistoitavaksi, toinen tiedekuntaan arkistoitavaksi ja kolmas opiskelijapalveluihin asetettavaksi nähtäville yliopiston ilmoitustaululle. Tulosten toimittaminen kirjastoon, tiedekuntaan ja opiskelijapalveluihin on väittelijän vastuulla.

Jos väitöskirja painatetaan, minimipainatusmäärät löytyvät yliopiston yhteisistä väitösohjeista ja kasvatustieteiden tiedekuntaa koskevat täsmennetyt ohjeet jatkokoulutussivuilta (ohjeet).

Julkaisuarkistossa julkaistuun väitöskirjaan voidaan liittää Errata-sivu. Errata-sivu tulee liittää väitöskirjaan kuukauden kuluessa väitöskirjan hyväksymisestä.

ANNALES-SARJASSA ILMESTYVÄ VÄITÖSKIRJA

Käytännön painatustyön voi aloittaa heti, kun tiedekuntaneuvosto on myöntänyt julkaisuluvan. Julkaisun tekijä huolehtii itse painatustyöstä kirjapainon kanssa sekä hoitaa sisältöä koskevan oikoluvun. Ennen  julkaisun painatusta kirjan kannet, kirjan selkäteksti, nimiösivu, nimiösivun kääntöpuoli ja väitöskirjan irtolehti on toimitettava tarkistettavaksi sarjan toimitukselle, joka huolehtii siitä, että julkaisun vakiomuotoiset sarja- ja muut bibliografiset tiedot tulevat painetuksi oikein.

Painoasun tarkastusta varten tulee varata 2-3 työpäivää, mikä on syytä ottaa huomioon painatusaikataulua laadittaessa.

Kansi- ja nimiölehtimalleja löytyy osoitteesta http://kirjasto.utu.fi -> julkaisupalvelut ja niitä voi pyytää myös sarjan julkaisupalveluista, puh. (02) 333 5870.

Nimiösivun kääntöpuolelle merkitään yliopisto, laitos, ohjaajien, esitarkastajien ja vastaväittäjän nimet ja nimikkeet sekä yliopistot.

Sarjassa julkaistavan teoksen on oltava kokoa B5. Kansien väri on vapaasti valittavissa. Sarjatiedot on painatettava kansiin annettujen ohjeiden mukaan (=kansi- ja nimiölehtimallit). Kaikki sarjan tunnukset (sarjanumero, ISBN-numero ja ISSN-numero) voi tilata kirjaston julkaisupalveluista, kun väitöskirjan painattaminen on ajankohtaista. Julkaisupalvelujen www-sivuilta löytyy ISBN-tunnuksen pyyntölomake. Tätä lomaketta käytetään Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis -sarjaan tarkoitetulle julkaisulle. Muiden julkaisujen ISBN-numerohaku tapahtuu omalla lomakkeella.

Yhteystiedot: julkaisujen painoasun tarkastuksista ja Annales-sarjan ohjeistuksesta vastaa ma. kirjastonhoitaja Mikko Pennanen (kirjhall(at)utu.fi), puh. (02) 3335870, faksi (02) 333 5050.

7.4 Painatusmääräraha

Yliopisto on varannut väitöskirjojen painatusmenoihin määrärahan, joka on kaikkien laitosten käytettävissä. Painatustukea maksetaan vain niille väitöskirjoille, jotka julkaistaan myös verkossa.

Annales-sarjassa julkaistavalle väitöskirjalle maksettava enimmäismäärä on 500 euroa. Muualla julkaistavan väitöskirjan tukisumma on 350 euroa, kuitenkin enintään se määrä, johon väittelijä ei ole saanut rahoitusta muualta. (Summat koskevat vuotta 2009 ja ne tarkistetaan vuosittain.) Usein kirjapaino lähettää laskun suoraan, tarvittaessa laskutusasiassa voi ottaa yhteyttä oman laitoksen kansliaan.

Lisäksi Turun Yliopistosäätiö myöntää apurahoja väitöskirjojen painatuskuluihin. Apurahaa voi hakea vasta silloin, kun väitöskirja on valmis ja väittelijä on saanut kirjapainolta tästä laskun. Väitöskirjoja koskevia apurahahakemuksia käsitellään helmi- ja syyskuun apurahahakujen yhteydessä http://www.turunyliopistosaatio.fi/.

7.5 Tiivistelmäsivu

Lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta tulee liittää enintään sivun pituiset tiivistelmät sekä suomeksi että englanniksi. Tiivistelmän alkuun merkitään bibliografiset tiedot kuten väitöskirjan tekijän nimi, yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen nimi, väitöskirjan nimi, vuosiluku sekä sivumäärä. Sivun loppuun merkitään väitöskirjaan liittyvät avainsanat. Tiivistelmään sisällytetään tiedot aiheesta, aineistosta, käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiedot esitetään sanallisesti (ei kaavoja, erikoissymboleja eikä kuvioita). Tiivistelmämalli on jatko-opinto-oppaan liitteenä.

7.6 Väitöskirjan jakelu kasvatustieteiden tiedekunnassa

Jos väitöskirja painatetaan, minimipainatusmäärät ja jakelutahot löytyvät julkaisuohjeista. Kasvatustieteiden tiedekuntaan jaettava määrä (painosmäärätaulukon kohta "Tiedekunnat") on yhteensä 18 kappaletta, joista kaksi arkistokappaletta ja 16 tiedekuntaneuvoston jäsenille. Huom! verkossa julkaisemattomien väitöskirjojen yleisölle jaettavat kappaleet (46 kpl) toimitetaan myös Educariumin virastomestarille, ei opiskelijapalveluihin (merkitty taulukkoon kohtaan "Opiskelijapalvelut"). Kasvatustieteiden tiedekuntaa koskevat jakeluohjeet on vielä erikseen koottu jatkokoulutussivuille (ks. väitöskirjan jakelu).

Väitöskirjat on jätettävä vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta klo 12 mennessä virastomestaripisteeseen Educarium, 1. krs (virastomestari Ari Anteroinen puh. (02) 333 8820). Väitöstilaisuuden ollessa Raumalla yleisökappaleet jaetaan seuraavasti: 20 kpl Rauman OKL:n kansliaan ja 26 Educariumin virastomestaripisteeseen. Sama aikataulu koskee myös muita yliopistolle luovutettavia väitöskirjoja. Taulukossa mainitut vapaakappaleet (6 kpl) kirjapaino toimittaa suoraan, joten ne on huomioitava painosmäärässä. Vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet väittelijän tulee toimittaa itse. Yleisölle jaettavat väitöskirjat on toimitettava varaamattomina, eikä varauksia oteta vastaan etukäteen eikä kahtena ensimmäisenä jaossaolopäivänä. Väitöskirjat ovat vapaasti jaettavissa allekirjoitusta vastaan.

Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia: kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja.

Sähköisenä julkaistava väitöskirja tulee toimittaa yliopiston pääkirjastoon (Mikko Pennanen kirjhall@utu.fi) julkaisuvalmiina tallenteena 15 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirja julkaistaan julkaisuarkistossa viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.

Tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.utu.fi/media/ohjeet/.

Muun kuin yliopiston Annales-sarjassa julkaistavan väitöskirjan kokonaispainosmäärästä päättää julkaisija. Myös tässä tapauksessa yliopistolle on luovutettava kirjoja tietty kappalemäärä (ks. yllä painatusmäärät ja jakelu). Painosmäärässä on huomioitava myös väittelijän omat, vastaväittäjän ja kustoksen kappaleet. Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia (ks.selitys yllä). Omakustanteena julkaistaessa on huolehdittava siitä, että väitöskirjaan tulee ISBN-tunnus, jonka saa omakustanteeseen Helsingin yliopiston kansalliskirjastosta, ISBN-keskuksesta, puh. (09) 191 44327 tai isbn-keskus@helsinki.fi.

7.7 Väitöskirjan arvostelu

Kun vastaväittäjän lausunto saapuu tiedekuntaan väitöstilaisuuden jälkeen, tiedekunnan korkeakoulusihteeri vie sen tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan asteikolla

5 erinomainen (ent. L ja E)
4 kiitettävä (ent. M)
3 hyvä (ent. C)
2 tyydyttävä (ent. N)
1 välttävä (ent. B ja A)
0 hylätty

Alkuun

 

8. TUTKINTOTODISTUKSEN SAAMINEN

Saadakseen tutkintotodistuksen suorittamastaan jatkotutkinnosta opiskelija ilmoittaa opintojensa valmistuttua J2-lomakkeella, että hän on suorittanut kaikki vaaditut opinnot ja haluaa saada tiedekunnalta tutkintotodistuksen. Lomakkeita on saatavana tiedekunnan jatko-opinnoista vastaavalta korkeakoulusihteeriltä sekä tiedekunnan www-sivuilta (J2-lomake). Ennen lomakkeen palauttamista opiskelijan tulee tarkistaa, että kaikki hänen suorittamansa opinnot ovat opintorekisterissä. Opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnä olevaksi yliopistoon sinä lukukautena, jolloin hänelle kirjoitetaan tutkintotodistus.

Lisensiaatin tutkintotodistuksen voi saada, kun vaaditut opinnot on suoritettu, mahdollinen lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus pidetty ja tutkielma arvosteltu. Todistusmalli on jatko-opinto-oppaan liitteenä 3.

Tohtorin tutkintotodistuksen voi saada, kun vaaditut opinnot on suoritettu, julkinen väitöstilaisuus pidetty ja väitöskirja arvosteltu. Todistusmallit ovat jatko-opinto-oppaan liitteenä 4 ja 5.

Tutkintotodistus päivätään sille päivälle, jona todistusanomus on saapunut tiedekuntaan. Valmiit todistukset voi noutaa tiedekunnan kansliasta toimistosihteeri Riitta Pajulalta (Educarium 4. krs, huone 416).

DIPLOMA SUPPLEMENT

Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu englanninkielinen tutkintotodistuksen liite. Se on Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn kehittämä asiakirja, jonka avulla helpotetaan tutkintojen kansainvälistä tunnistamista ja vertailua. Liite antaa tietoa tutkinnon myöntäneestä yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista ja opintojen tuottamasta kelpoisuudesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta kansallisessa koulutusjärjestelmässä. Kasvatustieteiden tiedekunta antaa Diploma Supplementin kaikille jatkotutkinnon suorittaneille.

Alkuun

 

9. TIEDEKUNNAN SISÄINEN TUTKIJAKOULU EDUCA

Kasvatustieteiden tiedekunnan sisäisen tutkijakoulun tarkoituksena on edistää Turun yliopistossa tehtävää kasvatustieteellistä tutkimusta. Tutkijakoulu täydentää kasvatusalan valtakunnallisen tutkijakoulun KASVAn sekä muiden alalla toimivien tutkijakoulujen toimintaa.

Tutkijakouluun kuuluvat kaikki tiedekunnan jatko-opiskelijat. Tutkijakoulun keskeisenä tehtävänä on jatkokoulutuksen, erityisesti jatko-opintojen metodologisten kurssien järjestäminen. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään englanninkielisiä kursseja, jotka palvelevat myös tiedekunnan ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita. Tutkijakoulu tarjoaa ja järjestää myös opetusta, johon haetaan ja ilmoittaudutaan erikseen. Lisätietoja saa jatko-opintojen www-sivuilta kohdasta tutkijakoulut.

Alkuun

 

10. JATKO-OPINNOISTA TIEDOTTAMINEN JA JATKO-OPISKELIJANEUVONTA

Jatko-opiskelijan tärkeä tiedotuskanava on tiedekunnan www-sivujen jatkokoulutussivusto. Sivustolta löytyvät mm. uusin jatko-opinto-opas, tietoa järjestettävästä opetuksesta ja tulevista seminaareista ja konferensseista Suomessa ja ulkomailla sekä väitöskirjaan ja -tilaisuuteen liittyvää ohjeistusta.

Rauman opettajankoulutuslaitoksen jatkokoulutusohjelmasta saa tietoa laitoksen www-sivuilta.

Tiedekunnan jatko-opiskelijoilla on myös oma sähköpostilista (ktdkjatko). Listan kautta tiedotetaan jatko-opintojen opetuksesta, apurahoista, seminaareista ja konferensseista, tiedekunnan jatko-opintoihin liittyvistä päätöksistä sekä muusta jatko-opintoihin liittyvästä. Listalle pääsee (tai siltä voi poistua) ilmoittautumalla sähköpostitse (edupostgraduate(at)utu.fi).

Turun yliopistossa opiskeluun liittyvää tietoa löytyy Opiskelijan yleisoppaasta, jonka saa maksutta Opiskelijapalveluista ilmoittautumisen yhteydessä. Opas on luettavissa myös yliopiston www-sivuilla.

Ohjeita väittelijälle -sivusto sisältää hyödyllistä tietoa. Ohjeet löytyvät yliopiston tiedotuksen sivuilta.

JATKO-OPINTOASIOITA TIEDEKUNNASSA HOITAVAT

Ma. korkeakoulusihteeri Outi Marttila (puh. (02) 333 8734, edupostgraduate(at)utu.fi)
- jatko-opinnoista kiinnostuneiden ja jatko-opiskelijoiden neuvonta
- jatko-opintohakemusten vastaanottaminen ja käsittely
- jatko-opintoihin liittyvistä asioista tiedottaminen
- jatko-opinto-oppaan toimittaminen
- jatkokoulutustyöryhmän sihteeri
- tiedekuntaneuvoston esittelijä jatko-opintoasioissa (opetussuunnitelmat, väitöskirjojen julkaisuluvat, väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelu)
- jatko-opintoasioiden esittely varadekaanille (jatko-opinto-oikeudet) ja dekaanille (esitarkastajien ja vastaväittäjien nimeäminen)
- tutkijakoulu EDUCAn sihteeri

Osastosihteeri Anne Rantanen (puh. (02) 333 8803, anne.rantanen(at)utu.fi)
- lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjakäsikirjoitusten vastaanottaminen ja lähettäminen tarkastajille

Toimistosihteeri Riitta Pajula (puh. (02) 333 8831, riitta.pajula(at)utu.fi)
- lisensiaatin ja tohtorin tutkintotodistusanomusten vastaanottaminen ja tutkintotodistusten kirjoittaminen

Alkuun

 

JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT LAITOKSITTAIN

Kasvatustieteiden laitos

Baker Bernadette, PhD, kasvatustieteen professori, erityisalana kasvatussosiologia
(ei ohjausta suomenkielisiin tutkimuksiin)
Puh. työ (02) 333 8819
Sähköposti bernadette.baker(at)utu.fi

Jauhiainen Arto, KT, kasvatustieteen professori
Puh. työ (02) 333 8583
Sähköposti: artojau(at)utu.fi

Kivirauma Joel, KT, erityispedagogiikan professori
Puh. työ (02) 333 8579
Sähköposti joekiv(at)utu.fi

Lehtonen Kimmo, KT, ma. kasvatustieteen professori, avoin yliopisto-opetus
Puh. työ (02) 333 8516
Sähköposti kimmo.lehtonen(at)utu.fi

Rinne Risto, KT, kasvatustieteen professori, erityisalana aikuiskasvatus ja -koulutus
Puh. työ (02) 333 8818
Sähköposti rinne(at)utu.fi

Turun opettajankoulutuslaitos

Hannula Markku, KT, ma. matemaattisten aineiden didaktiikan professori
(virkavapaalla lv. 2009-2010)
Merenluoto Kaarina, KT, ma. matemaattisten aineiden didaktiikan professori (lv. 09-10)
Puh. työ (02) 333 6565
Sähköposti kaarina.merenluoto(at)utu.fi

Koskensalo Annikki, FT, vieraiden kielten didaktiikan professori
Puh. työ (02) 333 5215
Sähköposti annikki.koskensalo(at)utu.fi

Lehtinen Erno, KT, kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen professori
Puh. työ (02) 333 8824
Sähköposti erno.lehtinen(at)utu.fi

Niemi Päivi, PsT, kasvatustieteen professori, opetusalana kasvatuspsykologia
Puh. työ (02) 333 8837
Sähköposti paivi.niemi(at)utu.fi

Sarmavuori Katri, FT, äidinkielen didaktiikan professori
Puh. työ (02) 333 6583
Sähköposti katri.sarmavuori(at)utu.fi

Vauras Marja, FT, kasvatustieteen professori, erityisalana oppiminen ja opetus
Puh. työ (02) 333 8806
Sähköposti marja.vauras(at)utu.fi

Virta Arja, FT, KT, historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professori
Puh. työ (02) 333 5654
Sähköposti arja.virta(at)utu.fi

Rauman opettajankoulututuslaitos

Helenius Aili, KT, kasvatustieteen professori, opetusalana varhaiskasvatus
Puh. työ (02) 8378 0328
Sähköposti aili.helenius(at)utu.fi
(Jää eläkkeelle 1.12.2009 alkaen)

Husu Jukka, FT, kasvatustieteen professori, opetusalana opettajuus ja opettajankoulutus
Puh. 050 572 1495
Sähköposti: jukka.husu(at)utu.fi

Keskinen Soili, PsT, kasvatustieteen professori, opetusalana kasvatuspsykologia
Puh. työ (02) 8378 0482
Sähköposti soili.keskinen(at)utu.fi

Soininen Marjaana, KT, didaktiikan professori
Puh. työ (02) 8378 0346
Sähköposti marjaana.soininen(at)utu.fi

 

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN DOSENTIT

Kasvatustieteiden laitos

YTT Jari Eskola
kasvatustiede, erityisalana tutkimusmenetelmät

YTT Jyrki Hilpelä
kasvatustiede, erityisalana yhteiskuntafilosofia ja koulutuksen etiikka

PhD Tiina Itkonen
erityispedagogiikka, erityisesti inklusiivinen koulutuspolitiikka

KT Markku Jahnukainen
erityispedagogiikka, erityisalana käyttäytymis- ja sopeutumisvaikeudet

KT Jarmo Kinos
varhaiskasvatuksen yhteiskunnallis-historiallinen tutkimus

VTT Erkki Olkinuora
kasvatustiede

FT Hanna-Sofia Poussu-Olli
erityispedagogiikka

KT Jarmo Toiskallio
kasvatustiede, erityisalana aikuis- ja korkeakouluopetus

Turun opettajankoulutuslaitos

KT Mikko Anttila
musiikkikasvatus

KT Sanna Järvelä
kasvatustiede, erityisalana opetus, oppiminen ja uusien oppimisympäristöjen tutkimus

PhD Kai Hakkarainen
oppiminen ja oppimisympäristöjen kognitiotieteellinen tutkimus

KT Kristiina Heikkilä
kasvatustiede, erityisalueena opettajankoulutus

KT Vuokko Kaartinen
äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka

PhD Kristiina Kumpulainen
kasvatustiede, erityisalana sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen

KT Kaarina Merenluoto
kasvatustiede, erityisalana oppiminen ja luonnontieteiden opetus

PhD Ansa Ojanlatva
terveys- ja seksuaalikasvatuksen didaktiikka

KT Heli Ruokamo
kasvatustiede, erityisesti tietoverkkopohjaiset oppimisympäristöt

FT Pertti V. J. Yli-Luoma
kasvatustiede, erityisalueena matemaattis-luonnontieteellisten aineiden oppiminen

Rauman opettajankoulutuslaitos

FT, KT Matti Itkonen
kasvatustiede, erityisesti taide- ja esteettisen kasvatuksen filosofia

TT Arto Kallioniemi
kasvatustiede, erityisesti uskontokasvatus

FT Elina Kontu
varhaiserityiskasvatus

KT Mika Metsärinne
käsityökasvatus

KT Jaana Seikkula-Leino
yrittäjäkasvatus

Kasvatustieteiden tiedekunta

KT Miika Marttunen
verkko-oppiminen ja -vuorovaikutuksen tutkimus

Muut

FT Varpu Eloranta
hydrobiologia (JY)

FT Heini-Marja Järvinen
soveltava kielitiede, erityisesti vieraalla kielellä opettaminen (JY)

KT Lauri Kemppinen
kasvatustiede, erityisesti opettajuus (LaY)

FT Pasi Koski
liikuntahallinto (JY)

KT Janne Lepola
kasvatustiede, erityisesti motivaatio ja oppimisvaikeudet (JY)

KT Tuula Merisuo-Storm
opettajankoulutus, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen didaktiikka (LaY)

KT Mirjamaija Mikkilä-Erdmann
kasvatustiede (HY)

KT Mari Murtonen
yliopistopedagogiikka (HY)

LitT Heimo Nupponen
liikuntakasvatus (LaY)

TaT Marjo Räsänen
kuvataiteen tutkimus ja opetus (TaiK)

KT Simo Skinnari
kasvatustiede, erityisesti kasvatusfilosofia (OY)
kasvatustiede (HY)

Alkuun